MATKA 09
SYYSKUUSSA 2009


> Alkusanat   > Yhteenveto   > Matkakuvat                                       sinisalo.org   / Hetken syksyä
> Pihtsusköngäs   > Övervatnet   > Abisko   > Kvikkjokk   > Pallas   > Lemmenjoki   > Oulanka


Kvikkjokk
18. - 21.9.2009


Oikeasti matkasuunnitelmani mukaan tämän vaiheen nimen pitäisi olla Sarek, kyseisen kansallispuiston mukaan, mutta koska mukana olleissa kartoissani ei näkynytkään sitä tietä jota minun olisi pitänyt käyttää, meninkin Kvikkjokkiin katsomaan jos siellä olisi potentiaalia.

Täällä askelia kertyi suunnilleen 22:n kilometrin edestä.


18.9.2009

Kahdeksan aikoihin kun heräsin, oli auton etu- ja takaikkuna jäässä ja kun lähdin ajamaan näytti auton lämpömittari -2. Tie oli kuitenkin kuiva joten ei tarvinnut olla niin kovin huolissaan liukkaudesta. Aamulla taas manasin autossa nukkumista, johon olen liian pitkä, mutta illalla se tuntuu aina niin helpolta vaihtoehdolta. Koska en ollut ottanut mukaan - saati edes katsonut kotona - karttaa jolla olisin löytänyt haluamalleni tielle, seikkailin hetken pikkuteillä ajaen suuren padon päällä edestakaisin ja palaten päällystetylle tiellä suunnaten kohti Kvikkjokkia.

Pilvinen ilta Gamajåhkålla.
Pilvinen ilta Gamajåhkålla.

Vietin sateisen päivän autossa tunturiaseman parkkipaikalla, suorittaen varustehuoltoa ja katsoen leffan läppärillä. Suunnittelin mahdollisia reittejä, joiden vaihtoehdot olivat joko länteen jokilaaksossa tai pohjoiseen katsomaan jos Sarekin kansallispuiston suurista tuntureista olisi kuvaan hieman kauempaa. Koska länteen pääsi vain ylittäen joen venekyydillä, lähtisin huomenna kävelemään pohjoiseen pitkin Kungsledeniä. Pystytytin teltan lyhyen matkan päähän autosta sillä pakkaisin rinkan kunnolla vasta aamulla. Kuvailin illan Gamajåhkå-joen rannalla joka virtasi tällä kohtaa aivan parkkipaikan ja Kungsledenin vieressä. Tein yhden hyvän kuvan - tämän - joka on aina hyvä suoritus per päivä.


19.9.2009

Vettä sataa, joten jatkan lepäämistä. Lopulta pääsen matkaan vähän puolen päivän jälkeen. Parkkipaikalla oli kaksi muuta seuruetta valmistautumassa matkaan, joten ruuhkaa ei pahemmin näyttäisi olevan. Ainoastaan heti alkumatkasta tuli vaeltajia vastaan, kaikki eivät aivan saaneet tervehdittyä. Edellisen päivän lepäily ei ollut täysin palauttanut voimia, ravintoa olisi pitänyt tankata enemmän, eikä tähän mennessä tehdyistä vaelluksista taitaisi muutenkaan palautua vain yhden päivän levolla. Nilkka muistutti olemassaolostaan, mutta ei vaikuttanut juurikaan liikkumiseen, ajattelin kuitenkin liikkua rauhallisesti jottei se muuttuisi turhaan pahemmaksi.

Tämä seutu on jo hieman eteläisemmän kotoista kun samasta metsästä löytyy useampia puulajeja ja polulla on juuria.

Panoraama suolta jonka läpi virtaa Njáhkájåhkå. Klikkaa suuremmaksi.
Panoraama suolta jonka läpi virtaa Njáhkájåhkå. Klikkaa suuremmaksi.

Olin ottanut kohteeksi pari järveä joiden etelärannoilta kohti pohjoista saattaisi saada jotain aikaiseksi. Heti ensimmäisen pienemmän järven rannalta löytyi hyvä kohta, kävin kuitenkin tutkimassa paikkoja vielä hieman eteenpäin, mutta palasin katsomalleni paikalle. Kävelyä kertyi yhteensä noin kymmenen kilometrin verran. Teltta pystyyn lähellä rantaa ja - kuten joku saattaa arvata - odottelemaan sopivia olosuhteita. Tässäkin paikassa on monta muuttujaa joista olisi hyvä saada useampi osumaan kohdalleen. Tärkein olisi suurten tuntureiden näkyvyys, matalalla roikkuvat pilvet olisivat nounou. Sitten valo ja sopivat pilvet joiden lisäksi järven pinta. Pilvien ja järven pinnan visuaaliseen ilmeeseen pystyisin vaikuttamaan valinnoillani kuvaustilanteessa, mutta pilvien korkeuteen tai valoon en.

Asettelin jalustan vedenrajaan ja sommittelin kuvan, tänä iltana pilvet kuitenkin peittivät tunturit eikä aurinkoakaan näkynyt. Jätin jalustan seisomaan paikalleen ja vein kameran telttaan. Olosuhteiden osuessa kohdalleen voisin vain laittaa kameran jalustalle ja sama sommittelu säilyisi koko ajan.


20.9.2009

Yöllä satoi taas vettä, mutta kylmä ei ollut, joten sain nukuttua hyvin. Taivas pilvessä eikä tuntureita näy, ei syytä nousta aikaisin kuvaamaan. Myöhäinen aamupala, loikoilua. Lounas, loikoilua. Kuvailua lähiympäristössä, tunturit näyttäytyivät melkein kokonaan. Loikoilua. Lepopäivä tuntuu sopivan, vielä olisi kuitenkin suunnitelmissa käydä ainakin Lemmenjoella ja Oulangassa.

Viimeiset lehdet putoilevat parhaillaan puista, tämä seutu on jo lähempänä talvea.

Päivällisen jälkeen kurkin teltan tuuletusaukoista, josko olosuhteet muuttuisivat otollisiksi. Eivätpä muuttuneet, nukkumaan. Huomisaamu olisi viimeinen mahdollisuus, olin taas varautunut kahta aamua ja kahta iltaa varten.


21.9.2009

Puhelimen herätyskello herätti, torkuin hetken. Vääntäydyin kurkkaamaan ulos, jossa auringonnousu värjäsi pilviä hehkuvan punaisiksi. Nopeasti ylös vaikka kuvaussuunnassani oli vielä harmaata. Järvi ei ollut tyyni, mutta pilvet saattaisivat muuttua ties millaisiksi. Hetken kuluttua aurinko alkoikin valaista myös suurten tuntureiden yllä olevia pilviä sekä itse tuntureita. Parasta tuntureiden näkyvyyttä pilvien lomasta kesti ehkä viisi kymmenen minuuttia. Mutta sehän riittää, tätä varten.

Auringon noustua ylemmäs ja sen luomien värien kadottua laitoin aamupalaa ja pakkasin kamat sekä hain jalustan rannasta sen seistyä siellä paikallaan pari yötä ja yhden kokonaisen päivän. Toisen kerran tällä matkalla viimeinen aamu noin kahdesta vuorokaudesta on se jolloin tapahtuu ja olosuhteet suosivat, kuten Pihtsuskönkäällä.

Paluumatka sujui kevyemmin kuin meno, kiersin vielä Gamajåhkån varteen, josko sinne jäisin kuvailemaan, mutta päätin palata autolle ja suunnata Jällivaaraan syömään ja hotelloimaan.

Pizzaa, miksi se on aina halvin vaihtoehto. Sen verran onneksi ruotsinkieli taittuu, että sain menusta selville mitä missäkin on. Kinkkua, pekonia, salamia ja valkosipulia. Jällivaaran keskustassa oli ainakin kolme hotellia. Etsin vielä Googlella, kiitos jälleen kerran Opera Mini puhelimessa, josko täällä olisi hostellia. Ainakin yksi löytyi, mutta oli sen verran negatiivinen kirjoitus eikä sen paikallistaminen kiinnostanut, joten toivoin valitsevani halvimman hotelleista. Se näytti tavallisesta asuintalosta hotelliksi muutetulle, kahden hengen huone oli kyllä iso, mutta ei omaa kylppäriä, joten lähempänä hostellia. Aamupalan kanssa 600 SEK, eli 60 euroa. Torniossa olin kerran vastaavasti varustellussa, hieman pienemmässä huoneessa, aamupalan kanssa 30:llä eurolla.

Lämpimään suihkuun, kuvien siirto läppäriin sekä varmuuskopiot, pari olutta ja nukkumaan. Huomenna palaisin Suomeen, ylittäisin rajan Kolarissa jonka jälkeen päättäisin suunnan jonne lähteä.