MATKA 09 SYYSKUUSSA 2009
Kvikkjokk
18. - 21.9.2009
Oikeasti matkasuunnitelmani mukaan tämän vaiheen nimen pitäisi olla
Sarek, kyseisen kansallispuiston
mukaan, mutta koska mukana olleissa kartoissani ei näkynytkään sitä tietä jota minun olisi pitänyt
käyttää, meninkin Kvikkjokkiin
katsomaan jos siellä olisi potentiaalia.
Täällä askelia kertyi suunnilleen 22:n kilometrin edestä.
18.9.2009
Kahdeksan aikoihin kun heräsin, oli auton etu- ja takaikkuna jäässä ja kun lähdin ajamaan näytti
auton lämpömittari -2. Tie oli kuitenkin kuiva joten ei tarvinnut olla niin kovin huolissaan
liukkaudesta. Aamulla taas manasin autossa nukkumista, johon olen liian pitkä, mutta illalla se
tuntuu aina niin helpolta vaihtoehdolta. Koska en ollut ottanut mukaan - saati edes katsonut kotona -
karttaa jolla olisin löytänyt haluamalleni tielle, seikkailin hetken pikkuteillä ajaen suuren padon
päällä edestakaisin ja palaten päällystetylle tiellä suunnaten kohti Kvikkjokkia.
Pilvinen ilta Gamajåhkålla.
Vietin sateisen päivän autossa tunturiaseman parkkipaikalla, suorittaen varustehuoltoa ja katsoen
leffan läppärillä. Suunnittelin
mahdollisia reittejä, joiden vaihtoehdot olivat joko länteen jokilaaksossa tai pohjoiseen katsomaan
jos Sarekin kansallispuiston suurista tuntureista olisi kuvaan hieman kauempaa. Koska länteen pääsi
vain ylittäen joen venekyydillä, lähtisin huomenna kävelemään pohjoiseen pitkin
Kungsledeniä. Pystytytin
teltan lyhyen matkan päähän autosta sillä pakkaisin rinkan kunnolla vasta aamulla. Kuvailin illan
Gamajåhkå-joen rannalla joka virtasi tällä kohtaa aivan parkkipaikan ja Kungsledenin vieressä. Tein
yhden hyvän kuvan - tämän -
joka on aina hyvä suoritus per päivä.
19.9.2009
Vettä sataa, joten jatkan lepäämistä. Lopulta pääsen matkaan vähän puolen päivän jälkeen.
Parkkipaikalla oli kaksi muuta seuruetta valmistautumassa matkaan, joten ruuhkaa ei pahemmin
näyttäisi olevan. Ainoastaan heti alkumatkasta tuli vaeltajia vastaan, kaikki eivät aivan saaneet
tervehdittyä. Edellisen päivän lepäily ei ollut täysin palauttanut voimia, ravintoa olisi pitänyt
tankata enemmän, eikä tähän mennessä tehdyistä vaelluksista taitaisi muutenkaan palautua vain yhden
päivän levolla. Nilkka muistutti olemassaolostaan, mutta ei vaikuttanut juurikaan liikkumiseen,
ajattelin kuitenkin liikkua rauhallisesti jottei se muuttuisi turhaan pahemmaksi.
Tämä seutu on jo hieman eteläisemmän kotoista kun samasta metsästä löytyy useampia puulajeja ja
polulla on juuria.
Panoraama suolta jonka läpi virtaa Njáhkájåhkå. Klikkaa suuremmaksi.
Olin ottanut kohteeksi pari järveä joiden etelärannoilta kohti pohjoista saattaisi saada jotain
aikaiseksi. Heti ensimmäisen pienemmän järven rannalta löytyi hyvä kohta, kävin kuitenkin tutkimassa
paikkoja vielä hieman eteenpäin, mutta palasin katsomalleni paikalle. Kävelyä kertyi yhteensä noin
kymmenen kilometrin verran. Teltta pystyyn lähellä rantaa ja - kuten joku saattaa arvata - odottelemaan
sopivia olosuhteita. Tässäkin paikassa on monta muuttujaa joista olisi hyvä saada useampi osumaan
kohdalleen. Tärkein olisi suurten tuntureiden näkyvyys, matalalla roikkuvat pilvet olisivat nounou.
Sitten valo ja sopivat pilvet joiden lisäksi järven pinta. Pilvien ja järven pinnan visuaaliseen
ilmeeseen pystyisin vaikuttamaan valinnoillani kuvaustilanteessa, mutta pilvien korkeuteen tai valoon en.
Asettelin jalustan vedenrajaan ja sommittelin kuvan, tänä iltana pilvet kuitenkin peittivät tunturit
eikä aurinkoakaan näkynyt. Jätin jalustan seisomaan paikalleen ja vein kameran telttaan. Olosuhteiden
osuessa kohdalleen voisin vain laittaa kameran jalustalle ja sama sommittelu säilyisi koko ajan.
20.9.2009
Yöllä satoi taas vettä, mutta kylmä ei ollut, joten sain nukuttua hyvin. Taivas pilvessä eikä
tuntureita näy, ei syytä nousta aikaisin kuvaamaan. Myöhäinen aamupala, loikoilua. Lounas, loikoilua.
Kuvailua lähiympäristössä, tunturit näyttäytyivät melkein kokonaan. Loikoilua. Lepopäivä tuntuu
sopivan, vielä olisi kuitenkin suunnitelmissa käydä ainakin Lemmenjoella ja Oulangassa.
Viimeiset lehdet putoilevat parhaillaan puista, tämä seutu on jo lähempänä talvea.
Päivällisen jälkeen kurkin teltan tuuletusaukoista, josko olosuhteet muuttuisivat otollisiksi.
Eivätpä muuttuneet, nukkumaan. Huomisaamu olisi viimeinen mahdollisuus, olin taas varautunut kahta
aamua ja kahta iltaa varten.
21.9.2009
Puhelimen herätyskello herätti, torkuin hetken. Vääntäydyin kurkkaamaan ulos, jossa auringonnousu
värjäsi pilviä hehkuvan punaisiksi. Nopeasti ylös vaikka kuvaussuunnassani oli vielä harmaata.
Järvi ei ollut tyyni, mutta pilvet saattaisivat muuttua ties millaisiksi. Hetken kuluttua aurinko
alkoikin valaista myös suurten tuntureiden yllä olevia pilviä sekä itse tuntureita. Parasta tuntureiden
näkyvyyttä pilvien lomasta kesti ehkä viisi kymmenen minuuttia. Mutta sehän riittää,
tätä varten.
Auringon noustua ylemmäs ja sen luomien värien kadottua laitoin aamupalaa ja pakkasin kamat sekä
hain jalustan rannasta sen seistyä siellä paikallaan pari yötä ja yhden kokonaisen päivän. Toisen
kerran tällä matkalla viimeinen aamu noin kahdesta vuorokaudesta on se jolloin tapahtuu ja olosuhteet
suosivat, kuten Pihtsuskönkäällä.
Paluumatka sujui kevyemmin kuin meno, kiersin vielä Gamajåhkån varteen, josko sinne jäisin
kuvailemaan, mutta päätin palata autolle ja suunnata Jällivaaraan syömään ja hotelloimaan.
Pizzaa, miksi se on aina halvin vaihtoehto. Sen verran onneksi ruotsinkieli taittuu, että sain
menusta selville mitä missäkin on. Kinkkua, pekonia, salamia ja valkosipulia. Jällivaaran
keskustassa oli ainakin kolme hotellia. Etsin vielä Googlella, kiitos jälleen kerran Opera Mini
puhelimessa, josko täällä olisi hostellia. Ainakin yksi löytyi, mutta oli sen verran negatiivinen
kirjoitus eikä sen paikallistaminen kiinnostanut, joten toivoin valitsevani halvimman hotelleista.
Se näytti tavallisesta asuintalosta hotelliksi muutetulle, kahden hengen huone oli kyllä iso, mutta
ei omaa kylppäriä, joten lähempänä hostellia. Aamupalan kanssa 600 SEK, eli 60 euroa. Torniossa olin
kerran vastaavasti varustellussa, hieman pienemmässä huoneessa, aamupalan kanssa 30:llä eurolla.
Lämpimään suihkuun, kuvien siirto läppäriin sekä varmuuskopiot, pari olutta ja nukkumaan.
Huomenna palaisin Suomeen, ylittäisin rajan Kolarissa jonka jälkeen päättäisin suunnan jonne lähteä.
|