stabbursdalen » Mikko Sinisalo : Vaeltava valokuvaaja

Kautokeino – Lakselv, valokuvia

marras 242012

Lyhyen, eiku… Pitkän tauon jälkeen jatkan Kalotti 2011 -vaelluksen mies-, teltta- ja polkukuvien jakamista. Kalottireitti loppui Kautokeinoon, josta piti jatkaa omat polut löytämällä. Paljon oli avointa ympäristöä, apuna mönkijäuria ja poropolkuja.

Kirjoitukseni polulta, osa 1, osa 2, osa 3, osa 4.

Täydennyspaketin purku. Kautokeino, Norja

50 kilometriä tietä pitkin, ja jottei se olisi tuntunut jo muutenkin liian hienolta, satoi vettäkin välillä. Kautokeino, Norja

Jalkapohjat väsyneinä tiellä kävelystä täysi rinkka selässä, oli kiva löytää mukava leiripaikka ja nähdä aurinkoakin. Lahpojavri, Norja

Loistava aamiainen, edellisenä iltana keräsin marjoja kuvausolosuhteiden kehittymistä seuraillessa. Gearddosladdot, Norja

Edellisen yön nukuin tämän järven rannalla. Gearddosladdot, Norja

Hiljaisten mönkijäurien hyödyntämistä, ketään ei tullut vastaan näillä, ja uralla kävellen kuluttaa vähemmän maastoa. Heasttabuolza, Norja

Jostain tuolta alhaalta kaukaisuudesta olen kävellyt tänne. Avjovarri, Norja

Tauko. Gumpejavri, Norja

Poluton pätkä, kivaa vain kävellä oikeaa ilmansuuntaan. Avjovarri, Norja

Poluton pätkä, kivaa vain kävellä oikeaan ilmansuuntaan. Avjovarri, Norja

Poropolkuja, yhden kengän levyisiä. Masealcohkka, Norja

Yöt alkavat hämärtymään elokuun puolivälissä. Masealcohkka, Norja

Poroaita, rinkka yli ja mies lankojen välistä. Gisttasllatvarri, Norja

Saa kulkea missä haluaa, eikä säässäkään ole valittamista. Nuorttamus Latnetoaivi, Norja

Takaisin mönkijäuralla, suunta tuonne kaukaisuudessa näkyville tuntureille Stabbursdalenin kansallispuistossa. Bavttasoaivi, Norja

Jalkojen tuuletusta tauolla. Njargajavri, Norja

Mönkijäuralta takaisin poluttomalle maalle. Biellogielas, Norja

Tällä etapilla oli aika kuivaa, tämä taisi olla vaativin veden ylitys. Sieiddejavrrit, Norja

Idyllistä telttailua, todella kovassa tuulessa. Njargajavri, Norja

Jälleen helppoa uraa seurattavaksi, tänne voisi tulla maastopyörälläkin, mahtava ympäristö. Njargajavri, Norja

Kuljin norjalaisen tunturiaseman läpi, jonne oli majoittunut suomalaisia biologian opiskelijoita. Joatkajavri, Norja

Kuten kuvista on näkynyt, loistava sää jatkui monta päivää. Ceavdni, Norja

Akkujen lautausta ilta-auringossa. Hoankamuvra, Norja

Yöksi, kun olisi paras valo kuvailla, pilvistyy. Hoankamuvra, Norja

Lyhyt piipahdus avomaalta koivikkoon. Ravttosjavri, Norja

Takaisin avomaalle ja katsomaan parin päivän ajan kaukaisuudessa näkyneitä Stabbursdalenin kansallispuiston tuntureita. Ravttosjavri, Norja

Muistinpa aikaisemmin väärin, tämä Gasjajohkan ylitys olikin tämän etapin isoin. Gaskajohka, Norja

Muistinpa aikaisemmin väärin, tämä Gaskajohkan ylitys olikin tämän etapin isoin. Gaskajohka, Norja

Jokunen ilmassa lentävä kaveri löytyi täältä iltaseuraksi. Vuolit Ravttosjavri, Norja

Ylös, ylös isommille tuntureille! Atnevarri, Norja

Tuonne karun näköisille tuntureille haluan. Atnevarri, Norja

Varsin mahtavaa seutua. Ceakkojohka, Norja

Täydellistä. Ceakkojohka, Norja

Koko vaelluksen ajan nautin kynsitikuista, tämä vaivaa aina vaelluksilla, parannuskeinoja? Ceakkojohka, Norja

Aah, siitä vaan kilometrejä kivillä. Cohkarassa, Norja

Melko karua ympäristöä. Sopuleja, poroja ja korppeja oli kuitenkin. Cohkarassa, Norja

Ihanat uomat. Skuovgilrassa, Norja

Koko maisema illan valossa. Cohkarassa, Norja

Pakkaus kesken. Cohkarassa, Norja

Päivän ohjelmana kulkea järven toisesta päästä lähtevän solan läpi. Cohkarassa, Norja

Kivikkoista? On, kilometrikaupalla. Skuovgilrassa, Norja

Yksinkertaista maata, kiveä ja vettä. Skuovgilrassa, Norja

Alaspäin uomaa pitkin, edelleen kivillä. Skuovgilrassa, Norja

Dilljohkan alkupiste, suoraan kivirinteestä. Dilljohka, Norja

Yllättävän tasaista, kivikenttää. Dilljohka, Norja

Vähän vihreää kivien väliin kun suuntaa alaspäin. Dilljohka, Norja

Lienee puhdasta vettä. Vuoivvasjohka, Norja

Maisema tulostuuntaan, oikealla olevien tuntureiden toiselta puolelta kuljin tänään. Inguncohkka, Norja

Maisema tulosuuntaan, oikealla olevien tuntureiden toiselta puolelta kuljin tänään. Inguncohkka, Norja

Iso sulka, mun kenkä on 31 senttiä pitkä. Inguncohkka, Norja

Joen yli ja sitten oikealla olevan tunturin laelle, josta näen meren, viimeinkin. Ingunjohka, Norja

Stuorra Binalvarrin laella, ja meri. Stuorra Binalvarri, Norja

Stabburdalenin mäntymetsä. Stuorra Binalvarri, Norja

Stabbursdalenin mäntymetsä. Stuorra Binalvarri, Norja

Idyllistä. Stabbursdalen, Norja

Viimeinkin kauan odottamani männyt. Stabbursdalen, Norja

Kotoinen metsänpohja. Stabbursdalen, Norja

Musiikkia ja suomalaisilta kalastajilta saatua olutta. Stabbursdalen, Norja

Hyvin kestää kotitekoinen tuulisuoja kaasukeittimeen, tässä kohtaa 65 päivää takana. Stabbursdalen, Norja

Tietä pitkin vuononperälle ja kauppaan! Yksi etappi jälleen takana. Porsangerfjorden, Norja

Kautokeino – Lakselv, osa 4

Vaellus, Viestit polulta 2 kommenttia »

elo 242011

Olen täällä, Lakselvissa, 65. päivänä, luulisin. Viisi etappia seitsemästä takana, kaksi siis jäljellä.

Aloitan lupauksella ja lähetän kiitokset sekä terveiset Kolmelle Kalastajalle, oluenne maistuivat hyville Stabbursdalenissa.

Lepopäivä meni kuvaillessa puolipilvisessä säässä, yöllä näkyi jo joitain tähtiä, Jupiter on tosin näkynyt kuun vieressä jo pidempään. Eilen oli enemmän pilvistä kun siirryin lähemmäs tietä, kävelyä ei tullut kuin jotain kuuden ja kahdeksan kilometrin välillä. Illalla alkoi sataa, mutta se loppui aamulla ennen lähtöä. Tänään oli sitten 12 kilometrin kävely tietä pitkin tänne Lakselviin, meni tuokin helposti kun oli rinkka tyhjänä ruoasta.

Hain äsken täydennyspaketin postista, virkailija sanoi ettei löydy, mutta tarjosin vielä lähetystunnusta niin paketti löytyi. Ruoat rinkkaan, kaupasta jotain syömistä lounaaksi, sitten seuraavalle etapille, joka alkaa tiellä kävelyllä. En ole vielä kartasta katsonut kuinka pitkä pätkä tiellä on, mutta kävelen sen verran kuin huvittaa.

Tämä seuraava etappi Lakselvista Tanaan on kartalla poluton, mutta jos maasto on avomaalla kuten edellisellä, pärjään vallan mainiosti. Jokia koitan vältellä kulkemalla lähellä vedenjakajaa, nyt on vedet kyllä muutenkin matalalla ja pysyykin ilman kovia sateita.

Toiminta jatkuu nyt, kirjoittelen taas muutaman päivän päästä, tai kun on verkkoa.

Kautokeino – Lakselv, osa 3

Vaellus, Viestit polulta 2 kommenttia »

elo 222011

Saavuin eilen iltapäivällä Stabbursdalenin mäntymetsään ja leiriydyin joen lähelle. Täällä kävivät myös polkutontut Jussi ja Sari, joilta jäi kassillinen hyvyyttä ja motivaatiota, kiitos heille.

Jospa jatkaisin jälleen sääkertomuksella; auringonpaistetta ja sama tuuli. Joinain aamuina auringonnousun jälkeen on ollut pilviä, mutta ne ovat hävinneet päivän mittaan. Tällä hetkellä on puolipilvistä ja vaikka tälle etapille vielä tulisi sadetta, voin sanoa että sää on ollut hyvä siitä asti kun tieltä lähdin maastoon.

Alunperin olin suunnitellut kulkevani tänne mäntymetsään Stabburselvaa seuraten sen alkulähteiltä, kahdelta järveltä, mutta poluton koivikko ei enää täällä houkutellutkaan. Koska kuvailutkaan eivät olleet olleet pelkkää juhlaa, muutin reitin kulkemaan kilometristen tuntureiden vierestä avomaalla, jokien varsia ja yhden solan läpi.

Tämä olikin hyvä päätös, sillä kulkeminen oli pääasiassa helppoa ja hyviä kuvauspaikkoja tuli vastaan. Ainoastaan tuntureiden välinen sola ja maasto sen jälkeen olivat haastavia eli kivikkoa. Maasto voi muuttua näin pohjoisessa jo 500:ssä metrissä pelkäksi kuivaksi kivikoksi, jossain saattaa olla järvi tai puro, joskus puronkin kuulee virtaavan kivien alla. Kuitenkin, Skuovgilrassan ja Cohkarassan välisen solan jälkeen Dilljohkan ympäristössä, maisema oli hieno karulla tavalla. Se muistutti enemmän Marsia tai autiomaata kuin pohjoista erämaata. Keskipäivän auringossa kellertävää kivikkoa ja hiekkaa joka puolella ja niin pitkälle kuin näki, eli useita kilometrejä. Luntakin oli vielä paikoitellen.

Ja nyt sitten kotoisen tuntuisessa metsässä, jossa tuulikaan ei pääse häiritsemään. Onneksi ei ole lentäviä hyönteisiä. Kun pääsin männyille tuli tuttu tuoksukin Etelä-Suomalaisista mäntykankailta ja mökiltä Mäntyharjulla. Puut ovat toki pienempiä, ainakin korkeudeltaan. Joissain koivuissa alkavat lehdet jo kellertämään, maassakin joitain jo tippuneita.

Jonain aamuna kenkiä jalkaan laittaessa meni toisen nilkuttimen kuminauha poikki, nyt käytän varanauhan varanauhaa, joka onkin toiminut monta päivää oikein hyvin.

Koska polkutontuilla oli antaa minulle lisää ruokaa, pidän tänään lepopäivän täällä Stabbursdalenissa ja kiertelen kuvailemassa. Huomenna siirryn lähemmäs tietä jotta matka Lakselviin ei olisi niin pitkä, tie kulkee jyrkänteen ja meren välissä yli kymmenen kilometriä ennen kylää, joten leiriytymispaikat ja veden saanti tuolla kapealla kaistaleella voisivat olla haasteelliset.

Nyt aamupalaa, kirjoittelen seuraavan kerran Lakselvista. Ja kiitos kommentoijille, hyvin tervetulleita varsinkin nyt täällä Finnmarkissa kun muita kulkijoita en odota maastossa kohdalle osuvan.

Vanhemmat artikkelit