Kävin kävelemässä viiden päivän syysretken Hossassa, Kainuun metsissä. Hyvä paikka metsäretkelle ainakin näin syksyllä, kun muita kulkijoita oli hyvin vähän, eikä ilmassa ollut liikaa lentäviä kavereita. Laavuja ja tulentekopaikkoja löytyy runsaasti, sekä muutama autiotupa ja yksi kota. Laavuilla ja kodassa sain olla yöt ihan yksin tulien kanssa, viikonloppuna autiotuvilla näytti olevan käyttäjiä.
Tällainen reissu metsään oli mukavaa vaihtelua vaelteluun suurilla tuntureilla. Erilaisissa paikoissa on erilaiset tunnelmat.
Pääsin samalla kokeilemaan uutta kameraani, Olympus OM-D:tä, ensimmäistä kertaa oikeasti kuvaillen. Vaikuttaa muuten hyvälle, mutta nappeihin tottuminen taitaa viedä vähän aikaa, niiden tuntuma kun on todella huono ja koot pieniä. Sain tässä kamerassa aukon ja suljinajan rullat takaisin käyttöön, vaikka E-PL1:n nappien näppäilyyn olin jo tottunut, tekevät säätörullat kameran käytöstä huomattavasti kivempaa. Tärkein eli kuvanlaatu on parempi kuin vanhassa ja kuvat tuntuisivat kestävät paremmin käsittelyä, jolla on suuri merkitys mun tekemisessä. Tähtitaivaan kuvailu jäi vielä kokeilematta, vaikka parina yönä olisikin ollut mahdollista, tuli vain tuijoteltua nuotion liekkejä.
Lainasin retkelle mukaan Panasonic 20 mm f/1.7 -objektiivin, jolla otin alla olevista kuvista kaikki kahta lukuun ottamatta. Objektiivi on näppärän kokoinen ja tarkka, tekee tosin aika paljon värivirhettä ja tarkentaa hitaasti. Tämä polttoväli tuntui ekana päivänä jatkuvasti liian lyhyeltä tai liian pitkältä, mutta aika nopeasti opin näkemään tämän mukaan. Ehkä voisin elää tämän kanssa, sommittelen kuvat toisaalta kuvatessa niin tarkasti, että zoomi tuntuu välttämättömälle jos teen kuvia vakavasti. Kiinteä polttoväli saattaisi joissain tilanteissa rajoittaa luovuutta, joka aiheuttaisi ärsytystä. Ja ne zoomit ovat olleet tarpeeksi hyviä tähänkin asti, ainakin suurimman osan ajasta.
Mahtavia kuvia tutuilta paikoilta….