Edellisen viestin jälkeen pelkkää auringonpaistetta, koko ajan on ollut myös voimakas tuuli, onneksi etelästä eli siitä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Teltan pystytys ja purkaminen on haastavampaa, mutta hyönteisiä ei näy ja jatkuvasti paistava aurinko ei tee oloa hikiseksi.
Olen kulkenut pääasiassa mönkijäuria kuten suunnittelin, välillä olen mennyt omia reittejä jotta suunta olisi suoraan pohjoiseen. Urien ulkopuolella on helppo kulkea, poropolkuja kulkee joka suuntaan eikä maassa kasva mitään vaivaiskoivua korkeampaa. Maasto on ollut hyvin kuivaa, järvissä on kyllä vettä, mutta monet purot ja kosteikot ovat kuivina. Veden mukana kantoa olen kartasta tarkkaillut koska reitillä voi olla useita kilometrejä ilman vettä lähellä, enkä halua poiketa reitiltä pitkiä matkoja jos voin välttää sen suunnittelemalla vedenotot.
Märkyys ei siis ole ollut ongelma jaloillekaan, mutta kuivuus saa hiekan liikkeelle. Päivämatkojen puolivälissä ja iltaisin olen putsannut sukat ja jalat hiekasta, joka ei ole iso homma, eikä kengistä pääse hienoa pölyä suurempaa läpi, mutta voi sekin rikkoa ihon.
Iltaisin on ollut hyvät taivaat kuvailla, jatkuva tuuli ei vain ole päästänyt järviä tyyntymään. Melko tasainen maasto ja suuret etäisyydet tuovat lisää haastetta, Stabbursdalenissa olen lähempänä suuria tuntureita, jos vielä olosuhteet jatkuisivat tällaisina, eli eivät.
Olen kävellyt joka päivä enemmän kuin olisi tarvinnut, nyt sitten näytänkin olevan päivän edellä. En tiedä löydänkö Lakselvin kylän läheltä leiripaikkaa, se kun on hieman isompi kylä, enkä halua kävellä pitkää matkaa edestakaisin taukopäivän leiriin. Jos pysyn päivän edellä ”aikataulusta”, pidän lepopäivän ehkä Stabbursdalenissa ja Lakselvista otan täydennyspaketin ja syön mitä mieli tekee, jatkan sitten suoraan matkaa. Ehkä.
Nyt teltan pystyttämisen jälkeen on alkanut taivaalla liikkua pilviä, katsotaan mihin suuntaan sää menee, eipä sille muuta voikaan tehdä.
Morjens vaeltaja.
Piti käydä lukaisemassa aiemmat kirjoitukset läpi ja todeta että aikamoinen reissu. Esan kanssa käytiin Kaitumelvalla rinkkojen kanssa ja 7 km suuntaansa tuntui tuskalta. tosin mukana 3 vapaa, 3 kelaa + varapuolat, mansikkahilloa , 1.5 l valkkaria eli pirusti painoa. Tsemppiä reissuun
T :Made
Hah, mulla ei tosiaan ole mansikkahilloa saati valkkaria mukana, mutta mielelläni niistä nauttisin kun te olisitte kalat pyytäneet ja jälkkärit valmistaneet.
Hei,
Olen ihan ulkopuolinen, mutta suurellaa kiinostuksella seurannut matkaasi. Halusin vain sanoa että olet inspiriaatio, ja toivon että joskus saan kävellä samoja polkuja kuin sinä ;) Hyvää matkan jatkoa, ja muutenkin kaikkea hyvää. Uskon kyllä että, kaverille joka omaa tuollaisen pitkäjännitteisyyden löytyy vastaiduusessakin haasteita, myös työelämässä. Onnea matkaan! // Pia
Kiitos kannustuksesta ja kiva kuulla, että joitain ihmisiä kiinnostaa tällainen vaellus, Suomessa kun pitkät vaellukset tuntuvat olevan harvinaisempia.
Ennen matkaa ja matkan aikana kun olen miettinyt mitä tästä jää tai saa, yhteiskunnan arvostusta eli rahaa kun ei suoraan tällä saa ellei yritä sitä jälkeenpäin. Itselleni tietenkin saan hienon anekdootin kerrottavaksi illanistujaisissa ja voin tehdä hyviä kuvia, sen näen sitten kun jos joskus saan tietokoneelleni käyttöpaikan.
Mutta se yksi itseni ulkopuolinen asia jota toivon kun teen tällaisen vaelluksen; toisten inspirointi. Mitä sitten kukaan haluaakaan tehdä, minäkin olen tekemässä tällaista vaikka olen samanlainen tavallinen ihminen kuin muutkin, tarvii vain hieman rohkeutta lähteä toteuttamaan. Ja mitä se toteuttaminen sitten vaatiikaan, kuten mahdollisesti asunnosta luopumista.
”Taustajoukko” täällä tiedustelee, vieläkö jalka jaksaa nousta ja voimia riittää? Kiva kun on tullut noita kannanottoja sulle blogiin. Kaikki kannustaen ovat hengessä mukana sun reissussa, vaan välttelethän niitä vaaratilanteita.Kirjoitellaan ja soitellaan, jos vaikka jotain tarpeita ilmennyt.
Ilman vahinkoja tai loukkantumisia tämä on enää henkinen haaste, kävelyn fyysinen puoli sujuu jo aika hyvin. Kommentit tänne blogiin vaikuttavat oikeasti motivaatioon, onneksi nostavasti.