Täydennyspaketin sisältö siirretty rinkkaan ja kaupasta haettu puuttuvat, maitojauhetta ei ollut ensimmäisessä kaupassa, pitää koittaa toisesta. Kaasuakaan en saanut tällä kertaa huoltoasemalta, mutta myyjä opasti katsomaan EIK:sta, josta sitten löytyikin.
Tänään illalla on reitin suunnittelu, tästä kylältä joudun kävelemään viitisen kilometriä maantiellä, sitten soratiellä vielä tuntematon määrä ja reittivalinnasta riippuen ehkä mönkijäuraa tai koivikkoa.
Olo on hyvä, edelleen elää sen verran tässä hetkessä ettei vaelluksen lopun lähestyminen aiheuta juuri mitään tuntemuksia.
Lähden nyt etsimään sitä maitojauhetta ja sitten aloittamaan tämän etapin.
Ps. Yritin lähettää tämän viestin jo iltapäivällä Tanassa, mutta silloin ei onnistunut. Maitojauhe löytyi ja kävelin noin seitsemän kilometriä, huomenna loppuu tie ja sitten on alkuun koivikkoa ennen avomaata, jonne nousen ylihuomenna. Tämä etappi on alustavan reittisuunnitelman mukaan Tanasta Sandfjordiin noin 130 kilometriä. Sandfjordista Vardön jätän kaksi päivää.
Hyvä suoritus Mikko, onnea loppumatkallekin!
Kiitos!
Terve Mikko
Kuten Stabbursdalenissa puheltiin, täällä pääkaupunkiseudulla joka suuntaan repeilevä toimistotyöläinen ei oikee osaa hahmottaa siellä vastaan tulevaa luontoelämystä. Pikkuhiljaa kapenevassa hetkessä elämistä ja keskittymistä. Loppupeleissä se taitaa muuttaa mittakaavaa siten, jotta osaa kattella oikeesti ihan sekuntti kerrallaan. Nautiskella siitä sekunnista.
Komeelta näyttää hiekkaranta tuolla Sandfjordenissa. Ei se patikkamatkasi sinne pääty, matkathan on aina muistissa kokemuksina, jotka palaavat halutessa mieleen. Ei niiden tartte olla aikajärjestyksessa, ne taitavat hakea uudet paikkansa ja järjestyksensä itsekseen. Nää matkahan jatkuu aina loputtomiin. Mää taas huomenaamulla ja iltasella (työmatkalla bussissa) kerkeen nautiskeleen silmien ohi vilahtavista bussin ikkunanäkymistä, siellä vilahtelee seassa myös erimuotoisia ”dejavu” elämyksiä. Sitä vaan rekisteröi joka päivä enempi ja enempi erimoisia mukavia yhteyksiä.
Palaillaampa taas.
T:Jussi (ja Sari)
Jep. Tässä voi mennä hetki ennen kuin ymmärtää tämän vaelluksen ja voi alkaa muistella. Mutta pitäisikö muistelemiset jättää siihen aikaan kun ei enää pysty seikkailemaan ja nyt vain jatkaa elämistä sekä nauttimista. Nauttiminen vaelluksella ei muuten aina ole yhtä kuin mukavuus, mukavuudesta joutuu välillä luopumaan.