Olenkin jo tämän etapin puolivälin tienoilla, matkaa kertyy Lakselvista yhteensä vain noin 160 kilometriä.
Ensimmäisenä iltana Lakselvista kävelin kymmenen kilometriä tietä pitkin ja pystytin teltan meren rannalle, 500:n metrin päässä lähti soratie ylös tunturiin. Oli mukava haistella meri-ilmaa, seuraavan kerran sitten vaelluksen päättyessä. En syönyt vaellusruokia ensimmäisenä iltana, vaan illalliseksi oli lounaalta jääneet appelsiini ja suklaakarkkipussi sekä joku pikakahvijuoma. Soratien lopusta, talorykelmän luota, lähti mönkijäura eteenpäin. Kuljin sitä pitkin vielä toisenakin päivänä mereltä nousun jälkeen, sitten on ollut polutonta maastoa. Osan matkasta kahtena viimeisenä päivänä pääsen kävelemään poluilla, tällä välillä ei ole kuin poropolkuja.
Poluttomassa maastossa on ollut melko helppo kulkea, avomaata, vaivaiskoivut korkeimpia kasvavia, eikä tarvitse yrittää pysyä polulla. Välillä on mukava kulkea luonnonmuodostelmien mukaan ja toisinaan taas voisi toivoa enemmän maamerkkejä joita käyttää apuna reitin löytämiseen. Vesi on matalalla joissa ja suurin osa puroista on kuivina, monet kosteikotkin ovat kuivuneet.
Ensimmäinen päivä mereltä oli aurinkoinen, toinen alkoi aurinkoisena, mutta muuttui pilviseksi, kolme seuraavaa tähän päivään asti ovat olleet sateisia. Joskus on satanut kunnolla, suurin osa kuitenkin ollut pilvissä kävelyn tuntuista, miljoonasti hyvin pientä pisaraa, sumuista, mutta niin hyvin kastelevaa.
Eilen olikin epämiellyttävä päivä. Aamupäivällä aurinko paistoi samalla kun pilviä kulki jatkuvasti kovan tuulen mukana yli, teltan toinen kylki oli täysin märkä ja toinen täysin kuiva. Auringon ansiosta oli jatkuvasti sateenkaari näkyvissä, voimakkuuden vaihdellessa sateen mukaan. Lähdin liikkeelle kun kerran aurinko paistoi, enkä voinut tietää olisiko tänään etapin huonoin sää. Minulla on varaa jopa kahteen taukopäivään tällä etapilla. Kova tuuli hankaloitti pystyssä pysymistä, kunnes reittini kääntyi suoraan sitä vasten. Sateet pyyhkivät yli ja vaikka suurilierinen hattu oli päässä ja kasvot maata kohti, olivat silmälasit täynnä pisaroita, sateet tulivat vaakatasossa. Jouduin nousemaan korkeammalle kun ylitin tuntureiden väliin jäävän harjanteen ja silloin näkyvyyskin heikkeni, ja sade muuttui jatkuvaksi. Kompassilla osuin suunnilleen oikeaan paikkaan, pelkkää kivikkoista maata ympärillä eikä maamerkeistä apua. Sormet kohmeessa, sadehanskat seuraavalle vaellukselle, muuten pysyin lämpimänä. Harjanteen huippu ei tuntunut tulevan koskaan vastaan, aina kiviröykkiön jälkeen näkyvyyden rajalla oli uusi nousu. Harjanteelta ei tarvinnut paljoa laskeutua kun pääsin pilvien alle ja sade loppui. Pitkä loiva laskeutuminen joelle, sen yli kahlaus ja teltan pystytys. Vieläkin sadekuuroja, mutta harvemmin.
Tänään on vieläkin pilvistä ja joitain pisarakuuroja,mutta sääennusteen mukaan tänään pitäisi selkiytyä eikä sateita tulla pitkään aikaan. Ehkä pidän taukopäivän tänään, haluaisin pitää sen aurinkoisena päivänä jotta voisin pestä pyykkiä ja ladata akkuja, mutta olisi minulla vielä se toinen jäljellä.