![\"image\"](\"http:\/\/sinisalo.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2011\/06\/wpid-1309348404909.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
![\"image\"](\"http:\/\/sinisalo.org\/blog\/wp-content\/uploads\/2011\/06\/wpid-1309349634803.jpg\")
<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen osuus kohta takana, istun M\/S Storlulessa ja suuntana Ritsem.<\/p>\n
Ensimm\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4t saattoivat olla maaston korkeuserojen puolesta koko matkan haastavimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4, siihen p\u00e4\u00e4lle sadetta niin turhan helppoa alkua en saanut.<\/p>\n
Sulitjelmasta kun l\u00e4hdin nousemaan tuntureille, ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 800 metri\u00e4, muuttui tihkusade oikeaksi sateeksi parin tunnin k\u00e4velyn j\u00e4lkeen. Kun alun soratie p\u00e4\u00e4ttyi Ny-Sulitjelman tuvalla, alkoi jyrk\u00e4ss\u00e4 rinteess\u00e4 poikittain kulkenut polku. Sitten viel\u00e4 lumikentti\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 jyrk\u00e4ss\u00e4 rnteess\u00e4. Ja sadetta. Ja tuulta. Polut olivat puroja. Maa m\u00e4rk\u00e4\u00e4 ruohoa. Heti matkan alkuun p\u00e4\u00e4sin puhumaan itselleni \u00e4\u00e4neen; varmasti, varmasti, matkan ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4, ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 kolmen kuukauden reissulla, vittu!<\/p>\n
Vaatteet toimivat kyll\u00e4 melko hyvin, mutta kun kylm\u00e4 alkoi hiipim\u00e4\u00e4n, aloin etsim\u00e4\u00e4n telttapaikkaa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 ei vain ollut liikaa tarjolla. Siin\u00e4 vaiheessa kun tuuli yritti vied\u00e4 teltan ja kaarien saaminen paikoilleen t\u00e4risevin k\u00e4sin oli vaikeaa, alkoi meno tuntumaan enemm\u00e4n selviytymiselt\u00e4 kuin leppoisalta vaellukselta. Kunhan p\u00e4\u00e4sin sateen- ja tuulensuojaan sek\u00e4 kuivaan makuupussiin, tuntui jo paremmalta.<\/p>\n
Sade jatkui seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, joten p\u00e4\u00e4tin nukkua matkaa edelt\u00e4v\u00e4t ja automatkalta kertyneet v\u00e4symykset pois. Ensimm\u00e4iselt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 oli ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ruokaakin.<\/p>\n
Kolmannen p\u00e4iv\u00e4n aamuna, luultavasti, kun kellosta paljoa v\u00e4li\u00e4, sade taukoili ja olin jo kyll\u00e4stynyt makaamaan, pakkasin kamat ja siirryin 200 metri\u00e4 ensimm\u00e4iselle joen ylitykselle. Kolmessa osassa yhteens\u00e4 parikymment\u00e4 metri\u00e4 kahlausta, yl\u00e4- ja alapuolella lunta, eli kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4. Olihan se, kevyen karjaisun verran. Ja kahlatessa sadekin jatkui, mutta loppui kun sain jalat kuivattua. T\u00e4st\u00e4 ei tarvinnut k\u00e4vell\u00e4 kuin 100 metri\u00e4 kun oli jo hymy korvissa, vasemmalla vesiputous ja lumisilta joen yli, edess\u00e4 alapuolella sininen osittain j\u00e4inen j\u00e4rvi, linnut laulelivat ja ymp\u00e4rill\u00e4 suuret tunturit.<\/p>\n
Nousua, laskua, puroja ja lumikentti\u00e4. Kun p\u00e4\u00e4sin laskeutumaan alemmas S\u00e5rj\u00e5sjaurelle, paistoi aurinko ja k\u00e4vely oli p\u00e4\u00e4asiassa lumella. J\u00e4rven Ruotsin puolella olikin sitten vain m\u00e4rk\u00e4\u00e4, polut puroina sulamisvesist\u00e4. Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kun laskeuduin viel\u00e4 alemmas muuttui meno helpoksi polkujen kuivuessa ja korkeuserojen pienentyess\u00e4.<\/p>\n
Kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 k\u00e4velin m\u00e4rill\u00e4 kengill\u00e4, mutta mit\u00e4\u00e4n haittavaikutuksia ei tullut. K\u00e4vely vain paljon kevyemp\u00e4\u00e4 kuin vaelluskengill\u00e4. Loput matkasta Padjelantaledenill\u00e4 meniv\u00e4t kuivin jaloin, kiitos ruotsalaisten pitkospuuintoilun. Kahlaustossut ovat muuttuneet leirikengiksi, n\u00e4ill\u00e4 lenkkareilla voi k\u00e4vell\u00e4 purojen yli, vesi pumppautuu ulos niin tehokkaasti.<\/p>\n
Takaiskut varusteiden kanssa ovat t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4: Salomonin Ortholite pohjallisten kumireunus alkoi antamaan periksi kahden p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen, lis\u00e4vahinkoa ei ole viel\u00e4 tullut, sek\u00e4 min\u00e4 joka liikun avotuntureilla onnistuin saamaan takkiin tervatahroja.<\/p>\n
Loppumatka t\u00e4nne Ritsemiin oli melko helppoa, v\u00e4lill\u00e4 on satanut ja pari aurinkoista p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Valokuvauksellisesti t\u00e4m\u00e4 oli kuiva p\u00e4tk\u00e4, vaatimattomat valo-olosuhteet ja tasalaatuinen Padjelantaleden. Aikaisemmin olen j\u00e4\u00e4nyt odottelemaan hyvi\u00e4 olosuhteita jos potentiaalia on ollut, mutta t\u00e4ll\u00e4 vaelluksella toimin sen mukaan mit\u00e4 milloinkin on tarjolla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja nyt voi olla huonot olosuhteet, mutta kolmen kuukauden aikana ne sattuvat kohdalleen jossain muualla.<\/p>\n
Hyttysi\u00e4 on jonkin verran puurajan alapuolella, ei mit\u00e4\u00e4n mist\u00e4 ei hatun hyttysverkolla ja myrkyll\u00e4 k\u00e4mmenselill\u00e4 selvi\u00e4isi.<\/p>\n
Nyt hakemaan t\u00e4ydennyspakettia ja kohti Abiskoa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ensimm\u00e4inen osuus kohta takana, istun M\/S Storlulessa ja suuntana Ritsem. Ensimm\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4t saattoivat olla maaston korkeuserojen puolesta koko matkan haastavimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4, siihen p\u00e4\u00e4lle sadetta niin turhan helppoa alkua en saanut. Sulitjelmasta kun l\u00e4hdin nousemaan tuntureille, ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 800 metri\u00e4, muuttui … Lue loppuun